Nakemiin Goa (?)

Eilen illalla painuimme pehkuihin jo 20 aikoihin. Kova oli peti, mutta jotenkin siina kuitenkin saimme unta. Aamulla Jaska jutteli aika pitkaan perheen isan kanssa. Han on entinen poliisi ja kertoili mm. siita, kuinka Portugalin alla kaikki oli paremmin. Mutta sitten tuli demokratia (siis 60-luvulla) ja kaikki alkoi menna pain honkia. Kaikki jatettiin ransistymaan ja nyt vanhat elinkeinot Palolemissa ovat jaaneet. Lehmat soivat ennen pelloilla ruohoa, nyt jatteita ja roskia.

Isa tarjoutui kavelemaan kanssamme laheiselle juna-asemalle. Siella joidenkin monimutkaisten kaanteiden jalkeen saimme kuulla, etta on paivittainen linja Kasaragodiin, joka on Keralan pohjoisimpia kylia. Menmme siis Karnatakan osavaltion kautta pysahtymatta siina valilla. Matka kestaa reilut viisi tuntia. Emme onnistuneet saamaan makuupaikkaa, mutta menemme illalla kyttaamaan istumapaikkaa. Juna lahtee klo 23.10. Asemalla oli hahmo, joka muistutti elokuvan Borak paahenkiloa... jos joku sattuu muistamaan:)

Nyt jaa nahtavaksi onnistuuko junalippujen hankinta ja millaiset paikat saamme - hattuhyllylla? Hope not. Istumapaikoissa ei ole tassa junassa eri luokkia, vain naisten vaunuja ja sekavaunuja. Haluamme samaan vaunuun....

Asken juttelimme tanskalaisen naisen kanssa. Han oli samaa mielta kanssamme tasta paikasta. Han oli tullut eilen ja oli myos ihan pyorryksissa. Hanella oli ollut pitka bussimatka ja hanen oli illalla saatava yopymispaikka, joten han oli joutunut turvautumaan hokkeliin. Nainen vaikutti kokeneelta Intian matkaajalta, mutta hanetkin tama paikka oli saanut ihan jarkyttyneeksi.

Me olimme paivan rannalla - eipa siella sen kummenpaa. Jaska holpotti kauppaajien kanssa oikein sielunsa kyllyydesta. Minnalla oli naurussa piteleminen, kun Jaska kertoi meidan olevan Hopo hopo landiasta. Nainen kysyi "Kopokopo-landia? Sitten sita jauhettiin, etta missa se on ja mita kielta siella puhutaan. Nainen ja mies yrittivat tarjota hierontaa ja heilla oli muistikirja, jossa oli heidan asiakkaidensa suosituksia (kirjoitettuna kunkin aidinkielella). Sielta Jaska ja nama ihmiset yrittivat etsia kirjoituksia, jotka olisivat olleet kirjoitettu meidan Hopo hopo landian kielella...:) :) No parempi myyjien kanssa on ottaa huumorilla - ainakin tassa paikassa menisi muuten hermot. (ps. hermot pitaneet meilla hyvin, ei ainuttakaan riitaa tai kinaa keskenamme, siis no problem).

Siis - toivottavasti seuraava kirjoitus on Keralasta. Ja lapset - kirjoittakaahan kuulumisianne s-postiimme.

Hopohopolaiset!
ps. taas meidat kehuttiin valkoisiksi ... yrita tassa nyt sit grillata:)