Palolem ? Yes, it's a paradise, madame

Taalla olemme nyt Palolemissa. Tulimme kuitenkin taksilla, emmeka bussilla. Sama tuttu kuski toi meidat tanne ja lupasi auttaa asunnon etsimisessa. Kun kysyimme, millainen paikka tama on, han vastasi sen olevan kuin paratiisi.

HALLELUJAA... olimme odottaneet kivoja palmumajoja rannalla, kuten Lonely Planetissakin oli kerrottu. Mutta paikka onkin ihan hirvea - ranta on ahdettu ihan tayteen vaivaisia hokkeleita. Ne ovat bambukeppien varassa ja lattiat ovat jotain vaneria. Hintakin oli aivan jarjeton - pahimmassakin hokkelikylassa pyysivat 500 rupiaa sellaisesta majasta, jossa ei ole vessaa, eika suihkua.

Menimme seuraavaksi guest houseen, joka oli siisti ja hyvin varustettu. Hinnasta paastiin yhteisymmarrykseen ja papereita taytettiin. Tuli alkumaksun aika, ja vasta silloin selvisi, etta mies oli tarkoittanut yhden yon hintaa ja me luulimme hanen tarkoittavan viikon hintaa. Taksikuskikin oli viela silloin mukana ja luuli myos samoin. Emme jaaneet tuohon paikkaan.

No, istahdimme baariin ja mietimme, mita teemme. Kello oli silloin vasta noin yksi, joten aihetta paniikkiin ei ollut. Kavelimme tieta pitkin reput selassa ja yksi nuori mies tuli kysymaan, etsimmeko huonetta. Menimme katsomaan hanen kotiaan. Otimme huoneen sielta, meilla on nyt makkari, keittio ja siisti kylppari. Ei taso tietenkaan ole Suomen tasoa, mutta kylla se hokkelit voittaa ja on halvempi. Perhe vaikutti ihan mukavalta, taitavat olla hinduja.

Olemme nyt ainakin ensi yon siina. Muuten tama kyla ei meita innosta. Se on hyva esimerkki, mita turismi pahimmillaan aiheuttaa: taytta, majoitushinnat suhteettomat, likaista, kerjalaisia jne. Paikka on varmasti ollut kaunis ennen rakentamista. Tama poikkeaa edellisista rannoista, silla se on lahden poukama, ei pitkaa suoraa rantaa. Pitaa varmaan katsella lahiseutuja, sielta voi loytya jo jotain ihan muuta.

Varmaan ihmettelette, miksi aina puhumme hinnoista ja rahoista. Se tinkaaminen vaan on taalla jatkuvaa ja pakollista, kun ei ole pysyvia systeemeja. Sita paitsi, jos turistit suostuvat maksamaan kohtuuttomia hintoja, niin se aiheuttaa hinnan nousua kaikkialla. Loppupeleissa ehka myos intialaisten omiinkin hintoihin. Taalla on kylla eri hinnat paikallisille ja turisteille. Lonely Planetin mukaan (v. 2005) intialaisten minmipalkaksi on maaratty 55 rupiaa eli 1 euro paivassa. Tuona vuonna maan ihmisista 34 % eli alle tuolla summalla.

Seuraavassa kirjoituksessa voisikin pohdiskella tata eri arvoisuutta ja ehka haluatte kuulla myos erilaisista ammateista ja elamantavasta yleensa. Naita pystyi onneksi siella edellisessa kylassa havainnoimaan oikein kunnolla, kun asuimme kansan keskella.

Nyt on tarkoitus vaihteeksi syoda jotain lansimaista eli menemme italialaisten omistamaan pizza-paikkaan. Kaikki siis hyvin ja let's see, mihin nokka huomenna nayttaa.

Terveisia teille kaikille sukulaisille ja ystaville!