Pullovetta vai kaivovetta?

Olemme nahneet useassa kylassa kaivoja. Olemme pohtineet kaivoveden puhtautta. Monet kaivot on todella suuria ja idyllisen nakoisia.Todellisuus on todella karua: kaivot on syvia ja kannet puuttuvat kokonaan. Monessakohan kaivossa ui ylimaaraisia elukoita tai muuta vastaavaa. Myos jatkuva roskan poltto lisaa jatkuvaa kuormitusta ja kaivojen valittomassa laheisyydessa sijaitsevat nautaelainten pihatot. Tama onkin osasyy, miksi olemme valinneet turvallisen pulloveden. Lehdesta olemme lukeneet, etta Margaossa on aloitettu jarjestelmallinen jatteiden kerays, mutta jo kahden paivan jalkeen oli lehtikirjoituksia kerayksen ongelmista. Ei osaa intialainenkaan odottaa tuloksia. Olipa taalla kunnanhallitus jopa ehdottanut muovipussien myyntikieltoa. Hyva ehdotus meni nurin aanestyksessa, onhan turismissakin osa syy mutta jos perusjarjestelma ei toimi, voiko sitten odottaa tuloksia. Tulee vakisin pohdittua Nokian ja Perloksen tehtaita: mitenkahan heidan ymparistojarjestelmansa mahtavat Intiassa toimia. Taalla kun tuntuu rahalla saavan vaikka minkalaisen hyvaksymispaperin. Kun ihmettelime Andamaanien roskaisuutta, eraat italialaiset kommentoivat, etta koko Aasiahan on jo roskan ja saasteen peitossa. Tahan maahan (ja Aasiaan ylipaataan) tarvittaisiin nopeasti pohjoismaalaista ymparistoosaamista - muuten on liian myohaista.

Tassapa oli Jaskan ymparistokatsaus talta paivalta. Meilla oli eilen kovat keskustelut, missa jarjestyksessa kehittamisessa tulee edeta. Meneeko ymparisto vai ihminen edelle. Molemmat ovat tietysti niin kiinteasti riippuvuussuhteessa toisiinsa. Minnan mielipide oli, etta ensin koulutus ja terveydenhuolto ja sen jalkeen ymparisto. Mutta tietenkaan terveydenhoitokaan ei edisty saastuneessa paikassa. Summa summarum - kaikki kehittaminen on naissa maissa tarpeen. Siina voivat rikkaat maat olla apuna - toisin kuin nyt suuryritykset tavallaan jalleen riistavat naita maita hyodyntaen vain halpaa tyovoimaa. Uuskolonialismia.