Juu - kiitos MRH kommenteista, ne ovat kylla tulleet perille. Kylla taalla ihan selvasti huomaa, etta kaikkein tummimmat ovat raskaimmissa toissa tai kerjaamassa. Pikkuhiljaa on alkanut erottaa mustalaiset ja koyhimmat. Eihan se rusketus ole Suomessakaan ollut arvostettua kuin vasta muutaman vuosikymmenen ajan.
Skootterilla
Emme ole viime paivina mitaan ihmeita touhunneet. Meilla oli pari paivaa sitten skootteri toisenkin paivan ja ajoimme Capo da Ramaan. Se on vanha portugalilaisten linnoitus korkealla meren aarella - siis merivartiointiin tarkoitettu. Siella maisemat olivat kuin Kreikasta ja oli kuumaa. Vaikka olimme ylhaalla, niin ilma oli kuumempaa kuin alhaalla, jossa merituuli viilentaa. Linnoituksella ei ollut mitaan opasteita, eika tietoja muutenkaan. Lahdimme kavelemaan vaaraan suuntaan ja palatessamme huomasimme, etta isoin osa linnoituksesta olisikin ollut aivan paaportin vieressa. Joka tapauksessa ajomatka sinne oli haikaisevan kaunis makisessa maastossa. Kavimme yhdella puoliautiolla rannalaa. Siella oli tosin "kokki", joka valmisteli ulkoilma-ateriaa venalaisturisteille. Tama "kesakeittio" ei ollut ihan hygieenisimmasta paasta. Ruokatarvikkeet olivat maassa liinan paalla, mutta aivan vieressa oli lehman lantaa. Iso kala oli wokkipannussa kypsymassa, mutta ei se siihen ihan kokonaan mahtunut. Jaska kyseli, onko kalaa ollenkaan puhdistettu, kun mahaa ei oltu aukaistu. Kokki sanoi, etta han puhdistaa kalan aina suun kautta... mahtaa siina jaada aikamoiset roippeet sisalle, kun on noin isosta kalasta kyse. Muutenkin ns. omavalvonta ja kylma ketju taisivat olla puutteellisia!
Jaskan aivot ovat ainakin saaneet uutta haastetta skootteriajossa. Eikos olekin suositeltavaa kayttaa aivojaan uudella tavalla ja arsyttaa uusia aivonystyroita?
Intialaisessa liikenteessa on huomioitava koko ajan seuraavia asioita: vasemmanpuoleinen liikenne, tiessa olevat hidasteet ja lohkeamat seka montut, risteyksissa saannot ovat joustavia (pikkutieltakin saattaa joku tulla eteen), elainten kayttaytyminen (vuohet, lehmat, koirat, kukot jne), aanimerkit (niita kuulee koko ajan joka puolelta ja niilla viestitetaan muille liikenteessa olijoille), lisaksi kaytetaan eleita ja ilmeita, pienin vaistaa eli bussit ja kuorma-autot ajavat aika railakkaasti isomman oikeudella, nekin tosin ilmoittavat tulostaan kovilla torventorayksilla, aanimerkkien keskella on huomioitava aanekkaat peruutusaanet: eli joku saattaa olla peruutuspuuhissa, kun kuuluu vaikkapa elektroninen biisi, koko ajan on tietysti varottava jalankulkijoita ja pyorailijoita, joita menee tien sivussa. Kaikesta tasta huolimatta tai siita johtuen liikenne on ihmeen joustavaa ja voisiko sanoa ystavallista yhteispelia; Liikenteessa ei ole tarkeaa paasta ensimmaisena ja kirjaimellisesti liikennesaantoja noudattaen.
Ostoksille
Huomenna lahdemme lintuopas Shivan kanssa Margaoon. Paatimme ottaa hanet kaupunkioppaaksi, koska haluamme loytaa mm. kaupan, jossa myydaan oikeata hopeaa. Lisaksi on joitakin muita tuotteita, joita haluamme hankkia. Emme viitsi ostaa niita taalta turistikaupoista, koska laadusta ei ole takeita. Mehan olemme kayneet jo monta kertaa Margaossa, mutta katsotaan nyt loydammeko oppaan kanssa parempia shoppailupaikkoja - Jaska haluaisi loytaa myoskin intialaisia leijoja ja heittoverkon.
torstai 21. helmikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Moi taas
Olet varmaan tietoinen, että Jari M sai vakituisia toita, jostain kaapeli-sahko-firmasta. Tosi kiva !! Ne autojen lambada-peruutusaanet ja sisaanheittajat kuulostaa tutuilta. Olen tulostellut noita teidan blogiviesteja kahvion poydalle ja ne on olleet kovin tykattyja lukemisia. Tanaan nauroimme kippurassa noille kalanpaistojutuille. Hyvaa loppumatkaa, nauttikaa. On tama varmaan ollut tosi upea kokemusja jos tasta selviitte, selviitte varmaan monesta muustakin. Risto-poikamme tuli pari paivaa sitten Egyptista. Nauttaa tuo meri-elama menevan, jos ei veriin, niin ainakin muuten vievan mukanaan. Kunhan vaan jaksaisi hoitaa opiskelunsa loppuun. MRH
no hei keski-ikäiset aito turpaani olisi mukava matkamuisto ja pussihousut tappelurussakkakin menisi kukkarossa mukana ne elää kolme vuotta jonka jälkeen sen voisi viedä sinne takaisin kardemumma kelpaisi mummonkin lettipullaan viettäkää viimeinen viikko vapaasti veneillen varokaa vaatevarkaita vahtikaa viihtykää viipykää vantaalla viikonloppu
Kyllä se aika sitten hurahtikin nopeasti,kolme kuukautta.Oli tosi mukavaa ja mielenkiintoista matkustaa kanssanne.Tervetuloa valkeaan Joensuuhun sieltä värien mailmasta.Mutta koska aika siis kuluu sukkelaan kohta taas meilläkin täällä itä-suomessa on värit parhaimmillaan.Kesä tulloo kohisten.Tapaamisiin...Ansku
Terveiset sinne Intian maille sateisesta Andalusiasta! Täällä vielä takan ääressä lämmitellään iltaisin vaikka kevättä on jo ilmassa. Onpa aika kulunut, teidän reissuhan on muutamaa päivää vaille putkessa. No varmaan on muistelemista vielä kotonakin (ja ehkä sitten vasta alkaa kaiken koetun sulattelu..). Toivottavasti nähdään kesällä että pääsette kertomaan kaikesta ihan naamatusten. Voikaa hyvin ja hyvää paluumatkaa! Ja iso halaus! Sari ja Pasi
Lähetä kommentti