No niin - nyt olemme jalleen Benaulimissa, pikku kylassa, josta matkamme aloitimme. Tama tuntuu ihan kodilta, ihanan rauhallista! Silloin hypimme kuin aropuput kaduilla, nyt tuntuu ihan alyttoman hiljaiselta kaiken hyorinan jalkeen. Tata paikkaa voi kylla suositella. Kiitos Kuopion Vainikaisille vinkista (silloin aikoinaan siella Bulgariassa).
Bussimatkamme tanne sujui oikein hyvin, ellei erinomaisesti, vaikka meilla oli vaihtoja. Reitti meni nain: Baga-Mapusa-Panjim-Margao-Benaulim (Maria Hall). Matkan aikana oli siis nelja vaihtoa, mutta vaihdot menivat tosi hyvin. Asemilla on niita "huutajia", jotka kailottavat maaranpaakaupungin nimea ja neuvovat auliisti. Matka vei meilta alle kolme tuntia. Jokaisella valilla paasimme istumaan, koska astuimme bussiin lahtoasemilta. Panjim-Margao-vali oli nopea linja ja se ei pysahtynyt kertaakaan. Matkan hinnaksi tuli 1,25 euroa meilta yhteensa. Taksi olisi varmaan veloittanut reilusti yli 20 euroa. "Missattiin" kylla Panjimin festivaalit (onneksi!), koska vaihdoimme bussia "lennossa". Karnevaalit ovat kuulemma ottaneet mallia Brasilian festareista (Herald Timesin mukaan). Etukateen vahan arvelutti, jos tulee ongelmia bussin vaihdon kanssa tai jos festivaalin vuoksi on suljettu katuja. Mutta kaikki menikin paremmin kuin hyvin.
Nyt suunnistamme kampan etsintaan! Olisikohan noin 20. koti kyseessa.
P.S. Lahtopaatos syntyi naapurinamme olleiden englantilaisjunttien vuoksi: jalleen tana aamuna noin klo 4 he saapuivat baarista kampilleen ja alkoivat meteloida. Mutta paikkanakin tama on siis parempi: taalta loytaa sita oikeaa goalaista meininkia, eika toykeaa turistien riistoa. Nayttaa silta, etta taalla on jopa vahemman ulkomaalaisia kuin joulukuussa. Taalla paikalliset ihmiset ovat todella mukavia ja kohteliaita, eika turismin lieveilmiot ole vaikuttaneet.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti