Eilen hurruuttelimme skootterilla pohjoiseen pain meidan kylastamme. Matkan varrella oli hienoja maisemia, osittain nk. back waters -aluetta. Se on osin luonnon mukaista ja osin rakennettua vesivaylaa. Kavimme Kappil-nimisessa kylassa ja isommassa kaupungissa, Anjengossa. Kumpikaan niista ei ole enaa turistiseutua ja sen kylla huomaa kaikesta. Oikeastaan palvelu on parempaa, hinnat halvempia ja osittain on myos puhtaampaa. Ulkomaiset tuottavat aika paljon jatetta mm. kayttamalla muovipulloissa olevaa vetta. Pulloille ei ole luotu kierratyssysteemia. Ne kehotetaan rutistamaan kayton jalkeen, mutta sekin vain sen vuoksi, etteivat yksityisyritteliaat henkilot tayttaisi niita uudelleen kraanavedella. Me tsekkaamme vaistomaisesti pulloojen sinetit ennen ostoa.
Jaskalla onnistuu jo hyvin ajelu vasemmanpuoleisessa liikenteessa. Emme tietenkaan ota mitaan tarpeettomia riskeja ja ajelemme varovaisesti. Valilla nayttaa hurjalta, kun vastaan tulee esim. auto ja kaksi riksaa rinnakkain. Ihmeellisesti liikenne vaan toimii. Toottaysta ja ilmeita kayttamalla osoitetaan, kuka menee ensiksi ja minne pain. Periaate on se, etta pienin vaistaa.
Meilla oli Anjengossa taas hassu supermarket-kaynti. Jaska laski lahtiessa, etta kahdeksan henkilokunnan jasenta osallistui meidan palveluumme. Taalla tosiaan muutama kauppa-apulainen seuraa korin kanssa koko ajan. Kaupoissa on vaikeaa loytaa mitaan. Loppusaldona oli WC-paperia, pappadam-leipia, masala-maustetta ja suklaata. Oli hankaluuksia kommunikoinnissa, yritimme loytaa pappadameihin jotain taytetta, esim. herkkusienia tai tonnikalaa purkissa. Niita ei ollut. Yritimme kysya jugurttia, siis sita hapatettua juomaa, jota kaytetaan lassissa. Sitakaan ei ollut. Meinasimme jo ostaa "gheeta", mutta se jai ostamattaa. Tanaan katsoimme sanakirjasta, etta se olisi ollut kirkastettua voita. Kaiken kaikkiaan palvelu oli oikein hyvaa ja huvittuneisuus oli molemmin puolista. Tallaista palvelua ei saa turistialueiden kaupoissa.
Kavimme kadun varren vihanneskaupasta ostamassa monenlaisia vihanneksi ja juureksi seka kokonaisen ananaksen ja lasku oli yht. 47 rupiaa eli alle euron. Jaska kokkasi niista taytteen pappadam-leipiinn.
Myos paikallisessa kahvibaarissa miehet olivat oikein ystavallisia ja halusivat paasta kuvaankin.
Naissa maisemissa, vain alle 10 km:m paassa Varkalasta ihmiset tuijottavat erittain kiinnostuneina. Lapset vilkuttavat vasymatta niin kauan kuin olemme nakoetaisyydella. Etenkin tana aamuna kaikki olivat menossa kouluun ja Minna keskittyi vilkuttamiseen, kun Jaska ajoi.
"Veulaaminen"
Aasiassa ei kuulu sanoa suoraan "ei", vaan asiaa pyoritellaan jotenkin ja siita on osattava lukea rivien valista. Lahdimme tana aamuna jo ennen klo 9 ajelemaan skootterilla. Ajattelimme syoda aamiaista jossain matkan varrella. Tanaan suuntasimme kylasta etelaan pain. Siella eraassa pikkupaikassa paatimme pysahtya paikallisten baariin. Mies jo viittoili sisalle. Siella oli kuitenkin tarjolla intialaista (keralalaista) aamiaista, josta emme innostuneet. Jaska huomasi, etta poydalla oli munia. Pyysimme omelettia. Mies kysyi, montako munaa laitetaan ja touhusi Minnaa istumaan. Emme osaa kuvailla naita paikallisten kuppioloita... edessa on vahan kuin kioskin tapainen, sitten keittolevy saattaa olla siina valissa ja sitten on varsinainen "luola". Niin tamakin oli, ihan kuin meidan mokin kellariin olisi laitettu parit puiset penkit ja poydat. No, ei siina mitaan. Olimme tilanneet myos kahvit ja Pepsin. Pikkuhiljaa tilanne lahti etenemaan omalla painollaan. Mies sanoi, etta munakas ei onnistukaan, mutta Pepsia ja kahvia tulee kylla. Jonkin aikaa juteltiin niita naita ja mies sanoi, etta voisimme kayda ostamassa Pepsin lahtomme jalkeen kaupasta. Kahviakaan ei ole, joten eteemme nakattiin teet, jotka sitten joimme. Koko oleskelumme ajan mies yllapiti jonkilaista keskustelua ja oli ystavallinen. Aiheina olivat normaalit Nokia, "Kerala is a land of Gods" ja lopuksi kaikki esittelimme itsemme ja kattelyt paalle. Lahdimme ihan pollamystyneina paikasta pois. Nama tilanteet etenevat niin absurdilla tavalla. Ensin kaikki onnistuu ja loppujen lopuksi kaikki onkin mennyt aivan pain vastoin.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Kaiken kaikkiaan oli mukava paasta vahan kauemmas taalta turistien keskelta. Tama Varkala on suhteellisen kallis (siis verrattuna ei-turistipaikkoihin Intiassa). Esim. teekuppi maksaa taalla 30 rupiaa= n. 40 senttia ja tuolla ulkopuolella 3 rupiaa. Nyt pitaisi alkaa suunnitella, minne suunnistamme 9.1. ...
Linkki Varkala-sivulle, kun ei ole nyt taas ajankohtaisia kuvia viela purettu kamerasta. http://www.varkalaonline.com/
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Tervehdys täältä pakkasen keskeltä; tänä aamuna oli Joensuussa - 15 C, lunta ei vain ole juuri lainkaan, ihan vähän härmää maassa. Terveisiä töistä Minnalle,tänään oli rehtorin 50-vuotispäivävastanotto Peltolassa. Käväisimme siellä koko hallinnon poppoo onnittelemassa. Te matkaajat olette tosi urheita ja rohkeita. Onnea ja menestystä matkallenne toivottelee Uli :)
Joensuussa on nyt talvi, pakkasta, puut kauniisti kuurassa, mutta lunta on vain sen verran, että on valkoista. Muuten täällä menossa tyypillinen Juhonkujan viikonloppu... Lisäksi minulla flunssa, jo viikon ajan. Siellä ei varmasti flunssat haittaa, rentoja lomapäiviä teille! (ei kai reissunne ala olla jo puolivälissä...?)
Riitta
Lähetä kommentti