torstai 6. joulukuuta 2007

Perilla

Minna kirjoittaa:
Saavuimme eilen Mumbain kentalle noin klo 7 aamulla. Lento meni hyvin ja vahan sain nukuttuakin. Korvatulpat olivat hyva ratkaisu. Finnairin koneen ruokakin oli jo maahan sopivaa eli jotain currymossoa.

Mumbain kentta ei ollut sellainen kaaos, jota olin pelannyt. Vaikka porukkaa oli, niin vastaavasti myos tyontekijoita oli paljon. Saimme buukattua itsemme Jet Airwaysin koneeseen jo siella kv-puolella ja saimme kuulla, etta on ilmainen bussikujetus kotimaan terminaaliin. Vietimme aikaa ihan hyvassa aulassa ja YLLATTAEN lennon sisaan otto alkoi etuajassa - oltiin ihan ihmeissamme - taallahan kaiken kuuluu olla myohassa:) Kuumuus tai kosteustasokaan ei ollut niin paha kuin olin pelannyt.

Rupioita vaihdoimme Hesan kentalla 400 euron edesta per hlo. Jaska vahan jannitti, etta jos jotain tapahtuu taalla Intian paassa, kun ko. valuuttaa ei saisi vieda eika tuoda maahan. No, ei ollut mitaan ongelmia. Kenatlla yllattaen aika moni virkailija neuvoi oma-aloitteisesti, jos me holmotimme jossain.

Saavuimme Goan lentokentalle n. klo 14 ja siita kentalta otimme pre-paid-taksin kohti Benaulimin kylaa. Matka oli noin 25 km - ja tiet sellaisia meidan mokkitien veroisia. Kyyti oli huimaa, mutta joku systeemi heilla nayttaa taalla olevan. Turha yrittaa ymmartaa tassa vaiheessa, luotin kuskiin, enka pelannyt.

Benaulimissa meilla oli tarkoitus menna Palm Grove Cottageen yoksi, mutta siella ei ollut edullisia huoneita vapaina, joten menimme respan suosittelemaan Mango Grove Cottageen. Reppu selassa, pitkat housut jalassa, mutta ihan reippasti jaksoimme kavella, matkaa oli n. 1,5 km.

Huone naytti ekana tosi ankealta ja suihku myos. Kavimme katsomassa myos ylakerran huonetta, mutta ei paasty hinnasta yhteisymmarrykseen. Kova oli pulputus ja yritimme tinkia. Lopulta otimme alakerran huoneen ja hinta oli 600 rupiaa eli n. 12 euroa. Seta oli ihan mahdoton selittamaan, taisi siina jokin pitaa paikkansakin. Han oli ollut merilla laivakokkina ja siksipa asunutkin Orimattilassa ja Haminassa. Maailma on pieni ja marinerot nakojaan aina loytavat toisensa. Mun piti loppujen lopuksi sanoa "do mind ...etta mentais suihkuun ja levattaisiin vahan. Paikka on perheen pitama ja he asuvat itse viereisessa talossa. Yksi ihmetys aamulla oli, kun katottiin niiden olohuoneeseen niin lattia oli taynna kik-herneita kuivumassa.

Illan suussa kaveltiin rantaan. Matkalla taloja, possuja, lehmia ja tervehtivia ihmisia, ei pelottanut, mutta pallo hukassa:) Rantatien varressa oli maassa verkkojen paalla kaloja kuivumassa ja vahan oli hajua ilmassa...
Ranta on mahtava ja sita riittaa, on erilainen kuin valimeren rannat. Auringonlasku katsottiin ja mentiin rantabaariin, jossa Jaska soi King Fisher -tandoori-annoksen ja mie otin naan-leipaa valkosipulilla. En uskaltanut syoda rantapaikassa. Tosin, kun kala ja riisi tuli poytaan, maistoin ja se oli tosi hyvaa. Siinapa oli Jasullakin tekemista, kun soi kokonaisen kingfisherin...Pois tullessa oli jo aivan pimea ja meilla oli onneksi taskulamppu mukana. Ai niin kalastajaveneita oli rannassa paljon ja iso sakki otti kaloja pois. Illalla, kun kaveltiin pois niin samaa matkaa kaveli paikallinen mies, kalastaja, jolla oli pussi kaloja. Ei ollut siis rosvo...alussahan sita epailee kaikkea, kun ei viela ole "koordinaatit" hallussa.

Infrastruktuuri on tietenkin taysin kehittymatonta, eli tiet, jateasiat ja talot ja muut. Niinhan muut sanovat, etta pari viikkoa menee ja sitten silma tottuu. Mutta en ole kokenut kuitenkaan mitaan shokkia, vaikka paikat ovat tosi rahjaisia ja kaiken sortin elaimia riittaa (riikinkukkoa, kanaa, lehmaa, koiraa, mustia possuja, lepakoita. Nyt juuri me ollaan Colvan kylassa , jonne kavelimme rantaa pitkin. On lammin ja tuulee hyvin. Hiekka on sopivan kovaa, helppo kavella. Jotkut ajaa pyorillakin siina, eli sita pitaa kokeilla.

Jaamme viela ainakin toiseksi yoksi siihen majapaikkaan. Nyt kun on nahnyt muitakin, niin selvisi etta se on ihan ok. Ei taalla Oraksen hanoja ole missaan;) Sita paitsi se rauhallisella paikalla, ei liikenteen melua ei muita turisteja jne. Nukuimme univelkoja pois eli n. klo 22 - 10.30 asti. Kyllahan taalta loytyy hienojakin hotelleja ainakin sielta "paa"goan alueelta, mutta tarkoitus on elella saasteliaasti. Mutta kylla me varmaan ehditaan viela olla hotelleissakin, joissa on mukavuuksia.

Kaikille rakkaille siis terkkuja ja kunnossa olemme. Toivottelemme teille mukavaa itsenaisyyspaivaa ja vapaita. Lahetamme taalta teille hiukan auringonpaistetta mieliinne:)

Ai joo viela vahan hintatietoja:
perunat 16 rupiaa kilo (eli 1 euro = 55 rupiaa)
tomaatit 10 rupiaa kilo
banaanit 12 kpl 20 rupiaa
sipulit 10 rupiaa kilo
King fisher -olut (650 ml) 50 rupiaa

Tandoori -annokset vaihtelevat 150 - 300 rupian valille, riippuen esim. mika kala on kyseessa (se kingfisher kala-annos maksoi 300 rupiaa).

Asken nahtiin mainos kala-riisi-annos 20 rupiaa, ei uskaltanu menna syomaan, koska paikka vaikutti nuhjuiselta.

Nyt mennaan ulos helteeseen taalta ilmastoidusta nettipaikasta. Moikka viela (erikoisterkut Jontulle, Villelle, Helkalle ja Villelle eli kaikille lapsillemme!)

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mukava kuulla, että matkanne meni hyvin ja olette perillä. Joensuussa sataa vettä ja on pimeää, siis helvetillinen talvisää.

Anonyymi kirjoitti...

Onnellinen puolestanne, että olette perillä ja lomailunne on lähtenyt suotuisasti käyntiin. Annen sanoihin voin edelleen yhtyä: vettä sataa ja on MUSTAA ULKONA. Nauttikaa olostanne! Veikko laittaa terkkuja kummitätille ja Jaskalle.

Anonyymi kirjoitti...

Tere!
Bloksua tavattu.Sielläkin tuntuu menevän hjuvin.
T:Purjetien porukka

raijahelena kirjoitti...

Ciao Minna ja Jaska!
Kiva lukea blogista kuulumisianne. Voikaa oikein hyvin ja nauttikaa olostanne. Haleja!

Uli kirjoitti...

Tere Minna ja Jaska; täällä seurataan matkaanne :) Ihanaa, että olette päässeet hyvin alkuun. Työkaverit toivottavat hyvää matkaa ja nauttikaa elämästä.