Jalan ja bussilla

Toissapaivana Cavelossimin bussiajelun jalkeen paatimme palata omaan kylaamme pitkin rantoja. Kavelimme tuon noin 8 km:n matkan hissukseen. Valilla saimme nauttia taysin autiosta biitsista. Jaskalla oli operaatio meritahtien pelastus, han kaanteli niita rantahiekassa oikein pain, ihan kiva. Kunhan saamme kameraa purettua, niin laitellaan kuvia. Ette kylla usko, miten tyhjaakin taalla voi loytya, rantaahan on Intialla usemapi tuhat kilometria.

Tanaan keskiviikkona paatimme aloittaa urbaanin elaman harjoittelun. Suuntasimme busilla kohtia Margaon kaupunkia, joka on noin 7 km paassa. Bussilla ajo sujui jo itsestaan. Aina loytyy ihmisia tien varresta neuvomassa, katumyyjat tarjosivat madamelle tuoliakin odottelun ajaksi. Tata ystallisyytta voisi olla Suomessakin vahan enemman, niin ehka jokunen ongelma poistuisi. Tavatessaan ihmiset moikkailevat ja illalla toivottavat good night, vaikka vain pyoralla ajelisivat ohitse. Pikkulapset ovat skootterien kyydissa mainion nakoisia, ihana hymy ja hello!

Siis Margaon kaupunkiin... se on takalaisittain varmaan vain kyla, noin 100 000 asukasta. Paukahti aikamoinen liikenne heti, kun astuimme bussista ulos. Katujen ylitys osoittautui aika haasteelliseksi! Ylitimme kadut yhdessa paikallisten kanssa, se tuntui varmimmalta. Paikka erosi myos hengeltaan tasta kylasta, turismi ei nakynyt samalla tavalla. Kerjalaisia oli enemman kuin taalla. Siella oli myos jalkakaytavia seka roskiksia, joita taalla ei nay. Olemme tulleet sielta noin tunti sitten ja vahan tuntuu viela keuhkoissa pakokaasujen aiheuttama pieni epamiellyttava tunne. Samantyyppista hajuhaittaa aiheuttaa taalla kylassa joka iltainen roskien poltto, kaikki polttavat omilla pihoillaan jatteensa.

Mutta ihan ok oli kayda katsomassa ei-turistipaikkaa. Teimme muutamia vaateostoja: Minna kolme paitaa (yht. 370 rupiaa eli vahan alle 7 euroa). Jaska osti pari paitaa ja maksoi 325 eli 6 euroa. Onnistuimme tinkimaan, vaikka yrittivat sanoa, etta heilla on fixed prices.